Ekotukitoiminta kestävän kehityksen jalkauttajana

Turun Seudun Rakennustekniikka Oy
Ekotukihenkilöt: Sanna Lella ja Katja Kontiokangas

Turun kaupungin syksyllä 2011 lanseeraama ekotukitoiminta on lähtenyt vauhdilla käyntiin nykyisessä Turun Seudun Rakennustekniikka Oy:ssa. Ekotukihenkilöiksi ovat tällä hetkellä kouluttautuneet Sanna Lella ja Katja Kontiokangas. He kertovat hieman oman yksikkönsä ekotukitoiminnasta.

Ekotukitoiminnan käynnistämiseen on varmasti auttanut se että toiminta ei sinällään ole uutta vaan hyvä pohja ympäristön huomioimiselle on tehty jo laadittaessa ympäristöohjelmaa vuosia sitten, Talotoimiliike-laitoksen aikaan. Tietyt käytänteet ovat sen avulla jo tulleet rutiineiksi, kertoo Katja Kontiokangas. Paperin kulutustakin on jo seurattu aikaisemmin, lisää Sanna Lella. 

Haasteellista toiminnassa on että yhtiön sisällä on hyvin erilaisia yksiköitä, lähinnä erilaisia työmaita. Nyt alussa on lähdetty liikkeelle hallinnosta ja tarkoituksena on laajentaa ekotukitoiminta koskemaan lopulta kaikkia, noin 150 työntekijää, jokaisessa toimipisteessä. Uusi yhtiömuoto ja siihen siirtyminen on vienyt paljon aikaa ja varmasti tulee viemään vielä paljon resursseja, mutta uuteen siirtyminen tuo myös paljon mahdollisuuksia ekotukitoiminnan kehittämiseen. Erilaiset oppaat, ohjeistukset ja käytännöt voidaan päi-vittää muutoksen yhteydessä helpommin. Yhtiömuutoksen kautta ns. vihreiden hankintojen tekeminen voi sujua tulevaisuudessa yksinkertaisemmin.


Käytännölliset suunnitelmat

Turun ekotukitoiminnan yksi keskeisimmistä työkaluista on lähtötilannekartoituksen tekeminen yksikössä. Lähtötilannekartoitukset käsittelevät neljää eri teemaa: energia, liikkuminen, materiaalit ja toimintakulttuuri. Kartoituksen pohjalta tehdään käytännöllinen päästövähennyssuunnitelma. Turun Seudun Rakennus-tekniikka Oy:n tämän hetken lähtötilannekartoitus samoin kuin tarkempi päästövähennyssuunnitelma on tehty nyt vain hallinnosta, ympäristöohjelma sen sijaan on laadittu myös työmaat huomioiden. Ympäristö-ohjelmassa on mm. ohjeistettu kierrätyksestä ja jätteiden lajittelusta, jotka rakennustyömailla ovat hyvinkin keskeisiä asioita ympäristönäkökulmasta. Jatkossa kartoitukset pyritään tekemään työmaakohtaises-ti. Kartoitusten myötä myös työmaakohtaiset päästövähennyssuunnitelmat tulevat mahdollisiksi.

Päästövähennyssuunnitelmaan valitut toimenpiteet päätettiin melko nopeasti ja yksinkertaisella menetelmällä. Johto on sitoutunut ekotukitoimintaan hyvin sillä toimenpiteetkin päätettiin puoliksi eli johtaja Jouko Jortikka päätti puolet ja ekotukihenkilöt loput, ekotukihenkilöt kertovat. Toteuttavien toimien listalle vuonna 2012 valikoituivat mm. energian kulutusta seuranta, näyttöjen sammuttaminen, sähköiset neuvottelut, työmatkaliikkumissuunnitelma, reilun kaupan kahvi, työntekijöiden ohjeistaminen ja perehdyttäminen.

Kriteerit toimenpiteiden valintaan vaihtelivat paljon. Esimerkiksi Reilun kaupan teetä ja kahvia haluttiin tarjolle, koska se on jotain konkreettista, mitä voi tehdä heti. Ei vaatinut kuin yhden puhelinsoiton kahvi-automaattihuoltoon Vendoriin, ja seuraavan kerran automaatti täytettiin reilun kaupan kahvipavuilla selvittää Sanna Lella. Myös kokoustarjoiluissa pystytään suosimaan ja reilun kaupan tuotteita ja lähi- ja luomu-tuotantoa, sillä kokoustarjoilut hoitava Unica tarjoaa niitä, kunhan vain tilauksen yhteydessä niitä erikseen pyydetään. Unica on kaupungin kilpailuttama palvelun tarjoaja, joten tarjoilun tilaaminen sieltä on täysin sallittua Sanna vielä muistuttaa.

Ohjeistuksilla paljon aikaiseksi

Valojen ja näyttöjen sammuttelunkin voi tehdä heti, vaikka tulokset näkyvätkin myöhemmin. Pelkästään näyttöjen sammuttamisella hallinnon 13:sta koneesta saadaan katettua eettisempien ja ekologisempien kokoustarjottavien kustannukset*. Valojen sammuttelulla Turun Seudun Rakennustekniikka Oy:n hallin-nossa tiloissa voidaan saavuttaa lähes 600 euron** vuotuiset säästöt.

Käytänteet on omaksuttu melko helposti työporukan piirissä

Välillä unohdellaan sammutella niitä valoja, jolloin me ekotukihenkilöt sammutellaan huoneisiin jääneet valot mutta pääsääntöisesti työkaverit muistavat sammutella valonsa ihan itse, Katja naurahtaa. Niin ja meillä on kahviautomaattien yhteydessä kyltti että pahvimukit vain vieraille. Henkilökunta käyttää omia kuppeja. Ja hyvin on toiminut, ei ole nurinoita kuulunut, Sanna toteaa.

Työmatkaliikkumissuunnitelman ja energian- ja materiaalin säästön toimintaohjeiden laatiminen puoles-taan ovat laajoja alueita, mitkä pyritään toteuttamaan osana yhtiömuutosta. Selkeää toimintamallia ei vie-lä ole eivätkä ekotukihenkilöt osaa tarkalleen sanoa, mistä lähteä liikkeelle. Molemmat myöntävät että kyseessä on sen verran ”iso kakku” että se vaatii perusteellisempaa pureskelua. Työmatkaliikkumissuun-nitelma sekä energian- ja materiaalin toimintaohjeet olisi tarkoitus laatia koko yhtiötä koskevaksi, työmaat mukaan lukien, joten on monia asioita, joita tulee ohjeistuksissa huomioida. Isosta urakasta huolimatta Sanna sekä Katja ovat positiivisilla mielin ja odottavat uusien ekotukihenkilöiden mukaan tuloa.


* litteän näytön teho 35 W, kaksi tuntia vähemmän päällä/ vrk, 21 työpäivää/ kk, sähkön hinta 0,13 €/kWh
** perusloisteputken teho 36 W, tiloissa 100 loisteputkea, jokainen päällä 5 tuntia lyhyemmän ajan / vrk, 21 työpäivää/ kk, sähkön hinta 0,13 €/kWh
Oletusarvona on että tietokoneet ja valot sammutetaan työpäivän päätteeksi.

 

Teksti ja kuvat Marja Tommola

Julkaistu Turun pualest 1/2012

Yksikkö: 
Turun Seudun Rakennustekniikka Oy