Enemmän tekoja paremman huomisen puolesta

Turun Ilmastofoorumi 2021 järjestettiin verkkolähetyksenä 26.8.2021 osana Eurooppa-foorumia. Tapahtumassa keskusteltiin Turun sekä nykyisistä että tulevista ilmastoratkaisuista liittyen päästöjen vähentämiseen ja kaupunkilaisten osallistamiseen. Puhujina oli laaja joukko asiantuntijoita, opiskelijoita ja yhteistyökumppaneita, ja tapahtumassa käynnistettiin myös koko kaupungin 1,5 asteen ilmastokampanja.

Kolmatta kertaa järjestettävä Ilmastofoorumi korosti, että ilmastonmuutoksen torjuminen on meidän kaikkien yhteinen haaste, ei ainoastaan kaupunkien tai kuntien. Konkreettisia toimia päästöjen vähentämiseksi tarvitaan nopeasti, sillä tuoreen IPCC:n raportin mukaan ilmasto lämpenee ennätystahtia, eikä sen estämiseksi tehdyt toimet ole olleet riittäviä. Muutokset ilmastossa tuntuvat jo nyt sään ääri-ilmiöiden, kuten kovien helteiden ja rankkasateiden muodossa. Turussa on jo ryhdytty toimiin ja kaupunki onkin asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä. Sen jälkeen kaupunki haluaa olla ilmastopositiivinen, eli sitoa enemmän hiiltä päästöihin nähden. Tavoite on valtakunnallista tasoa kunnianhimoisempi, sillä monen muun maan tavoin Suomi tähtää hiilineutraaliuteen 2035 mennessä.

Yksi ilmastofoorumin keskeisistä teemoista oli edelläkävijyys ja edelläkävijän rooli Turun kaupungin ilmastotoimissa. Avauspuheenvuorossa kaupungin tuore pormestari Minna Arve halusi nostaa esille kaupungin aktiivista ja pitkäjänteistä työtä päästöjen vähentämiseksi, josta se on saanut kiitosta aina EU:n komissiota myöden. Vaikka Turku on jo tähän mennessä onnistunut puolittamaan päästöt vuoden 1990 tasosta, on matka kohti 1,5 asteen elämäntapaa kuitenkin vasta alussa: edelleen tarvitaan isoja muutoksia esimerkiksi liikkumiseen suhteen, kuten Turun kaupungin joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte, TS Finland:in kiertotalouden asiantuntija Eemil Rauma ja liikenneneuvos Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriöstä totesivat keskustelussaan. Myös Euroopan komission Energian pääosaston neuvonantaja Eero Ailio näki koko EU:n edelläkävijänä ilmastotoimissa suhteessa esimerkiksi Kiinaan tai Yhdysvaltoihin.

Kaupunkien rooli muutoksentekijöinä on merkittävä, sillä kaupungit ovat liikkeissään ja päätöksenteossaan hallituksia ketterämpiä ja siten aktiivisia suunnannäyttäjiä. Tästä esimerkkinä hiilineutraalisuuteen tähtäävät kymmenen tuhatta eurooppalaista kaupunkia Covenant of Mayors for Climate and Energy -aloitteessa, jotka Turun lisäksi näyttävät mallia muille osallistavassa ja kestävässä muutoksessa. Kaupunkilaisten kuuleminen ja osallistaminen päätöksenteossa tuli vahvasti esille myös Turun kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsasen ja SYKE:n biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaron keskustelussa. Uusien ohjeistusten ja lainsäädännön tulee toimia myös käytännön tasolla, ei ainoastaan teoriassa, ja siksi kaikkia sidosryhmiä tulee kuulla kestävän muutoksen aikaansaamiseksi. Toisin sanoen elinkeinoelämän tarpeet eivät voi enää jatkossa kiilata tavallisten kaupunkilaisten tarpeiden ja hyvinvoinnin edelle.

Foorumissa kuultiin myös keskustelua uusista innovaatioista Turun alueella, kuten TYS:n kaavailema ilmastopositiivinen ylioppilaskylä. Tällaiset hankkeet osoittavat, että keinot päästöjen vähentämiseksi ovat moninaiset ja että julkisilla hankinnoilla on siinä merkittävä rooli. Kuten ministeri Krista Mikkonen huomautti puheenvuorossaan, voivat julkiset hankinnat parhaimmillaan ohjata ja jopa luoda uusia markkinoita. Ilmastobisnes itsessään on alati kasvava markkina, ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan mittavia investointeja ei ainoastaan Suomessa, vaan myös koko Euroopan mittakaavassa. Tästä bisneksestä voivat halutessaan hyötyä sekä kunnat että yritykset, kuten Climate Leadership Coalitionin toimitusjohtaja Jouni Keronen ja Turun kaupungin projektipäällikkö Niina Ruuska toivat ilmi keskustelussaan. Toisin kuin yleensä ajatellaan, ei taloudellista kasvua ole siis pakko uhrata ilmastonmuutoksen torjunnassa, mikäli yhteinen tahtotila löytyy. Kuluttavan liiketoiminnan sijaan kasvun on tultava innovaatioiden ja resurssitehokkuuden kautta, esimerkiksi kiertotaloutta hyödyntämällä.

Kestävän elämäntavan ympärillä käytävä keskustelu painottui niin ikään mahdollisuuksiin, eikä ainoastaan luopumiseen. Turun kaupungin erityisasiantuntija Miika Meretojan mukaan tähänastiset toimet osoittavat, että tarvittavia päästövähennyksiä on mahdollista tehdä viihtyvyyttä ja hyvinvointia vaalien. Yksilöt eivät kanna vastuuta muutoksesta, mutta omilla valinnoilla on iso rooli kokonaiskuvassa, jonka takia kaupunkien tulee kannustaa ja inspiroida asukkaitaan parempiin valintoihin. Tästä esimerkkinä Turun kaupungin projektiasiantuntija Lotte Suveri kertoi vasta julkistetun 1,5 asteen elämä -kampanjan yhteydessä toteutetusta Turun kaupunginkirjaston ”Älä osta mitään”-haasteesta, jossa kirjaston henkilöstöä kannustettiin kahden kuukauden ostolakkoon. Tällainen ratkaisukeskeinen näkökulma tuntui raikkaalta, sillä ilmastonmuutokseen liittyvä puhe on usein negatiivissävytteistä kauhukuvien maalaamista, kuten Turun yliopiston professori Jukka Käyhkö totesi puheensa alussa. Monissa ratkaisuissa, kuten esimerkiksi kasvispainotteiseen ruokavalioon siirtymisessä, ei kuitenkaan ole loppukädessä kyse ainoastaan ilmastonmuutoksen torjumisesta, vaan usein ne hyödyttävät meitä myös yksilöinä.

Toivoa ei siis ole vielä menetetty. Jokainen Ilmastofoorumin puhuja peräänkuulutti oikean asenteen omaksumista, sillä suurin muutos tapahtuu ihmisten mielissä. IPCC:n raportti on synkkää luettavaa, mutta niin kuin Turun kaupungin ilmastojohtaja Risto Veivo huomautti, on kaikilla päästövähennyksillä merkitystä kokonaiskuvan kannalta. Tilaisuuden päättäneessä keskustelussa ilmastoaktivisti ja ilmastopolitiikan pyöreän pöydän varapuheenjohtaja Sara Nyman, Turun kaupungin apulaispormestari Elina Rantanen ja Sitran kestävyysratkaisujen asiantuntija Tuuli Hietaniemi olivat myös kaikki yhtä mieltä siitä, että keinot kriisin ratkaisuun ovat olemassa ja tietoa löytyy niin haasteiden kuin mahdollisuuksienkin suhteen. Viesti päättäjille oli selvä: Turun kaltaisten edelläkävijöiden tulee päätöksenteollaan ja toimenpiteillään kannustaa omien asukkaiden lisäksi myös muita kaupunkeja ottamaan ohjat omiin käsiin ja tekemään konkreettisia muutoksia arjessa paremman huomisen puolesta. Jukka Käyhkön sanoin huominen ei ole vielä olemassa, mutta sen turvaaminen vaatii vähemmän sanoja ja enemmän tekoja meiltä kaikilta.

Kirjoittaja: Karoliina Koskinen

Turun Ilmastofoorumi 2021, kuva puhujista tilaisuudessa