Ekotukitoiminta yksikköön sopivaksi

Ekotukihenkilö: Sari Pihajoki

Sari Pihajoki kävi ekotukikoulutuksen 2013 ja toimi ensin Turun Linnassa toisena ekotukihenkilönä. Nyt Sari on ekotukihenkilönä museon toimistorakennuksessa Kalastajankadulla, jonne hän siirtyi viime vuonna.
- Koulutukseen hakeuduin alun perin ihan omasta aloitteesta kun satuin koulutuksesta kuulemaan. Kotona kun olen kuitenkin ollut semmoinen eko-ihminen, niin oli ihan kiinnostavaa kuulla eko-asioista työpaikan kannalta, Sari kertoo. Museopuolella on nyt neljä ekotukihenkilöä, mutta meillä ei ole vielä mitään säännöllisiä tapaamisia. Jokainen puuhaa omalla tontillaan mitä parhaakseen näkee. Olisihan se hyvä että saataisiin verkosto toimimaan. Eihän se tarvitse muuta kuin muutaman kerran vuodessa tapaamisen, jossa istutaan alas ja vaihdellaan kuulumisia. Saisi vähän tietoa, mitä muualla on tehty ja saisi hyviä ideoita itsellekin. Ideointityöhön kun ei kauheasti jää aikaa. Ekotukikoulutus oli todella kiva suureksi osaksi sen vuoksi, että sieltä sai ideoita ja vinkkejä, kuinka voi lähteä liikkeelle ja mikä on muualla toiminut. Uudet ideat ovat erittäin tervetulleita! Sari toteaa

Ekotukitoimintaa yksikköön sopivaksi

- Turun linnassa juttuna oli ehdottomasti kierrätys. Siellä ei ollut alkuun mitään kierrätysmahdollisuuksia. Kun ei ollut keräysastioita, paperia roudattiin Kalastajankadulle, Sari muistelee. Laitettiin ekotukiporukalla astiat ja kierrätysmahdollisuudet kuntoon. Sodexhon kanssa esimerkiksi sovittiin että voidaan viedä metallit heidän keräysastioihin, meillä kun sitä metallijätettä syntyi niin vähän, Sari kertoo.
Sarin muuttaessa toimipistettä Kalastajankadulle, toiminta luonnollisesti muuttui. Kalastajankadun toimipiste on asiaorganisaatio, siellä ei käy asiakkaita ja se on jakaantunut eri osastoihin, joilla on omat tiiviit toimintonsa.
- Kalastajakadulla on astiat metallille, paperille, toimistopaperille, pahville ja kaatopaikkajätteelle, joten kierrätys on kunnossa. Täällä olen keskittynyt enemmän viestintään ja ylipäätään asenteiden muuttamiseen, Sari kertoo. Meillä on talokokous täällä kaksi kertaa vuodessa. Sen yhteydessä olen nyt kolmena kertana pitänyt ekotuki-infon. Niissä on käsitelty sähkön säästöä, valojen sammuttelua eli ihan niitä arkiasioita ja perusjuttuja. Linnassa oli aavistuksen helpompaa toimia, koska meitä oli kaksi. Kun siirryin tänne Kalastajakadulle, alussa vähän kummasteltiin tätä ekoasiaa. Alkuinfossa onneksi sain puolelleni talon Intendentin, joka kuuluu museon johtoryhmään. Se auttoi paljon.

Kalastajakadulla on yhteinen kahvihuone, missä suurin osa työntekijöistä työpäivän aikana käy. Sinne Sari on tulostanut mm. ruokahävikkiviikolla lappuja jääkaapin oveen, pistänyt ekotuen lainattavat sokeripala- ja vesijalanjälkinäyttelyt esille sekä jakanut TSJ:n lajitteluohjeita. Laittoipa hän lajittelu ABC:n kaikille sähköpostitsekin.
- Palaute on ollut todella positiivista. Viimekertainen talokokous pidettiin keväällä ja teemana oli kierrätys. TSJ:n jätepelin pohjalta havainnollistin mitä pistetään mihinkin astiaan. Sen jälkeen  kiiteltiin nimenomaan asioiden havainnollistamisesta. Näyttelyistä pidettiin paljon ja ABC:sta kommentoitiin että tällaista olen aina kaivannut! Sari selittää innoissaan.

 

Teksti ja kuva: Marja Tommola

09/2015

Yksikkö: 
Museokeskus, Kalastajakatu