Ekotukitoimintaa yhteistyön voimin

Kevään 2019 ekotukikoulutuksesta valmistunut Roland Vösa toimii Turun museokeskuksessa ekotukihenkilönä. Hänen työpisteensä on Biologisessa museossa, missä hänen vastuullaan ovat museon kokoelmat, tapahtumien ja vaihtuvien näyttelyiden tuottaminen sekä päänäyttelyn ylläpitäminen ja kehittäminen. Ekotukihenkilöksi Roland päätti ryhtyä biologin taustansa vuoksi, mutta myös huomattuaan, että työpaikalla on edelleen ongelmia kierrätyksen ja sähkönkulutuksen kanssa.

- Materiaaleja tuhlataan, sähköä tuhlataan. Paljon puhutaan ympäristöteoista, mutta aika vähän se konkretisoituu. Ajattelin, että kun itse on kiinnostunut, saisi koulutuksesta ehkä pontimen olla esimerkkinä muille ja tehdä enemmän ympäristön hyväksi, Roland pohtii.

Museokeskuksessa työntekijät on jaettu tiimeihin ja ekotukitoiminta tapahtuu tiimijaon mukaan sekä omassa että tiimin museoissa. Vastuu ekotukiasioista on siten jaettu museokeskuksen muiden ekotukihenkilöiden kanssa, Roland kertoo. Jokaisella yksiköllä on kuitenkin omanlaisensa haasteet – esimerkiksi Kuralan kylämäessä syntyy hyvin erilaista jätettä kuin Turun linnassa tai Biologisessa museossa, jossa syntyy lähinnä poltettavaa jätettä.

Yhteistyöllä ja pienin askelin kohti kestävämpää työyhteisöä

Ekotukitoiminta on lähtenyt käyntiin pienin askelin, Roland sanoo ja näyttää keittiön kaapissa olevat metallin- ja lasinkeräysastiat. Toiminnan aloittaminen on jäänyt odottamaan, koska Roland toivoo ensi alkuun enemmän yhteistyötä museokeskuksen muiden ekotukihenkilöiden kanssa.

- Olen halunnut vähän nähdä, miten ekotukitoiminta on lähtenyt käyntiin muissa museokeskuksen toimipaikoissa. Olen huomannut, että kun meitä on suhteellisen vähän, tuntuu vaikealta lähteä mistään liikkeelle.

Museokeskuksen ekotukihenkilöillä onkin suunnitelmissa tavata tasaisin väliajoin ja lähteä kehittämään ekotukitoimintaa eri toimipisteissä. Vaikka ekotukiverkosto on hyvä, on vertaistuki omista työkavereista kuitenkin kaikkein tehokkain tapa päästä eteenpäin, Roland miettii.

- Säännöllisissä tapaamisissa voimme toimia toinen toistemme vetoapuna ja kehitellä ideoita yhdessä. Kun yhdessä tekee, saa paremmin aikaiseksi.

Kierrätyksessä ja energiatehokkuudessa parannettavaa

Roland toivoo, että ekotukitoiminnan kautta Turun museokeskus voisi parantaa ainakin kierrätystä ja energiatehokkuutta toimipisteissään. Yksittäisen ekotukihenkilön on kuitenkin vaikea lähteä muuttamaan käytännön asioita ruohonjuuritasolta, ellei käsky tule ylhäältäpäin, Roland pohtii ja tiedostaa, että muutokset tapahtuvat hitaasti. Ekotukihenkilöllä pitää olla kärsivällisyyttä ja työtä tulee tehdä johdonmukaisesti. Suunnitelmissa onkin ottaa kestävä kehitys ja ympäristöasiat puheeksi kokouksissa ja pitää työkavereille tietoiskuja eri teemoista.

Vaikuttavaan tulokseen päästään asenneilmapiirin muutoksella

Millaista ekotukitoiminta voisi jatkossa olla? Olisi hienoa, että mahdollisimman moni kuulisi ekotukitoiminnasta ja tiedostavaa otetta saataisiin enemmän myös työpaikoille, Roland miettii. Omasta puolestani vaikka kaikki kaupungin työntekijät voisivat käydä ekotukikoulutuksen. Ympäristötekojen pitäisi olla itsestäänselvyyksiä: asioita, joita ihmiset toteuttavat sisäsyntyisesti.

- Asenneilmapiiri on muuttunut jo paljon 2000-luvulla ja luulen, että tästäkin mennään vain parempaan suuntaan.

Ekotukihenkilönä oleminen on Rolandin mielestä mukava lisä työhön. Se antaa mahdollisuuden pohtia kestävän kehitykseen liittyviä asioita ja kehittää työyhteisöä positiiviseen suuntaan.

- Nämä teot vaikuttavat kymmeniin ihmisiin. Jos tämän kokoisen työyhteisön saa muuttamaan tapojaan, esimerkiksi sammuttamaan valot työhuoneesta lähtiessään, on vaikutus jo aika suuri.