Jäteasiat kuntoon hyvinvointitoimialalla

Anu Syrjänen on jätehuoltosuunnittelijana hyvinvointitoimialalla ja nyt myös ekotukihenkilö. Hän oli aikaisemmin työskennellyt jätehuoltoalalla ja ajatteli, että koulutuksessa on varmaan melko tuttua asiaa mutta meni, koska piti hyödyllisenä tietää, millainen koulutuksen sisältö on.

Koulutuksen aikana tuli kuitenkin paljon uutta asiaa, Anu kertoo. Vaikka jätehuollon asiat olivat tuttuja, niin jätehuolto on kuitenkin vain yksi osa ympäristöasioista. Hankintojen ja kuluttamisen vaikutukset, energiankulutus tai liikenne ovat jääneet hieman vieraammiksi asioiksi. Jätehuolto, etenkin jos se ei toimi, on kuitenkin se mitä huomataan heti.  Esimerkiksi matkustellessa jätehuollon puutteet pistävät usein ensimmäisenä silmään ja siksi jätehuolto varmasti puhuttaa ihmisiä paljon.

Anun edeltäjä teki laajan jätehuollon kartoituksen Mäntymäen ja Kurjenmäen alueesta. Anu on jatkanut sen pohjalta ja tehnyt hyvinvointitoimialalle uudet jäteohjeet. Ohjeet löytyvät hyvinvointitoimialan omasta DoTkusta. Varsinainen ohjeistus on 24 sivuinen mutta perusohje jokaisesta jakeesta on suunniteltu niin että yksi jätejae menee yhdelle paperille. Ohjeita voi tulostella helposti oman osaston käyttöön. Tavoitteena on saada yhtenäistettyä keräysmenetelmät koko hyvinvointitoimialla. Muutos tulee olemaan sen verran suuri että ensin on aloitettava vain muutamasta yksiköstä.

Jätehuollon suunnittelua on toki hyvinvointitoimialalla tehty aikaisemminkin vuosien mittaan mutta työtä ei oltu tehty useampaan vuoteen, etenkään kokoaikaisesti. Tarve tehdä suuri muutos tuli kun jätehuollon kuljetuksista vastaava ekotukihenkilö törmäsi usein arjen työssään epäkohtiin ja keskustelu niistä alkoi. Halu asioiden hoitoon oli suuri mutta tapoja oli hyvin moninaisia ja epätietoisuuttakin oli havaittavissa. Osalla terveydenhuollon jätejakeilla, esimerkiksi ei-tunnistettavilla biologisilla jätteillä, joita ovat mm. eritteiset hoitotarvikkeet, ei ollut yhteneväistä ohjeistusta, kuinka ne tulisi käsitellä. Kunnallissairaalan alueelle on nyt hankittu biologisille jätteille 11 kuutioinen jäähdytyskontti, johon jätteet kerätään odottamaan Vantaan polttolaitokselle kuljetusta, Anu kertoo.

Pilottikohteiksi valittiin kolme rakennusta Kaupunginsairaalan alueelta, rakennukset 1 ja 3 sekä Kaskenlinna. Pilotti aloitettiin maaliskuussa ja se kestää toukokuuhun asti. Kokeilun alkaessa pilottiyksiköiden osastonhoitajat ja ekotukihenkilöt kutsuttiin infotilaisuuteen ja samoin pilotin jälkeen järjestetään osastonhoitajille vielä palautekeskustelu. Laitoshuoltajille on myös erikseen infotilaisuus ja Anu on käynyt osastopalaverissa vielä kertomassa tarkemmin kokeilusta. Pilottialueeseen kuuluu kaikkiaan 16 osastoa.

Minä tiedän jätehuollon asioista mutta en hoitotyön arjesta. En voi mennä osastoille vain sanomaan että nyt tehdään näin vaan pitää selvittää ja keskustella työntekijöiden kanssa, miten erilaisia jätteitä konkreettisesti voidaan kerätä osastoilla. Hygieniahoitajasta on ollut suuri apu ja olen myös aktiivisesti yhteydessä VSSHP:n kanssa. Tiimityöskentelyä tämä on ollut hyvin paljon.

Asenne ratkaisee

Anu on aloittanut nyt myös muidenkin alueiden, kuten vanhainkotien ja terveysasemien kartoituksen. Joissain yksiköissä voi olla jäte jo perinteistä yhdyskuntajätettä, joten keräysjärjestelmät ovat erilaiset.  

Kesälomien jälkeen on tarkoitus aloittaa koulutukset myös näiden yksiköiden ekotukihenkilöille ja esimiehille. Hienoa on ollut se että vaikka luvassa on suuria organisaatiomuutoksia seuraavien vuosien aikana, on kuitenkin jaksettu ja haluttu hoitaa jäteasiat kuntoon. Asenne on ollut todella positiivinen ja asennehan tässä ratkaisee paljon. Kaikkia jätehuollon toimenpiteitä ei voi nimittäin perustella kustannussäästöillä, Anu myöntää. Esimerkiksi biologisten jätteiden hävittäminen on hintavaa mutta se on vain tehtävä, lakikin niin määrää. 

 

Teksti ja kuva: Marja Tommola

05/2017

Yksikkö: 
Hyvinvointitoimiala
Anu Syrjänen