Lääkinnällinen kuntoutus näyttää mallia

Ekotukihenkilö: Tiina Ajalin

Ekotukitoiminta on lähtenyt vauhdilla etenemään hyvinvointialan kuntoutumispalveluissa. Nyt melkein joka toimialueelta on koulutettu ekotukihenkilö ja lisää on tulossa. Lääkinnällisen kuntoutuksen ekotukihenkilö Tiina Ajalin kertoo oman yksikkönsä ekotoiminnasta.
- Kuntoutumispalveluihin kuuluvat lääkinnällinen kuntoutus, lasten neurologinen yksikkö, psykososiaalinen kuntoutus, työelämäkuntoutus ja vammaispalvelut.  Syksyllä 2011 tulosaluejohtajana toimiva Jukka Juvonen kävi ekotukikoulutuksen, olettaen että esimiehen käymä koulutus riittää. Pian selvisi, ettei Jukan aika riittäisi kaikkien yksiköiden konkreettisten toimintatapojen tarkkailemiseen ja muuttamiseen, joten sain itseni helposti puhuttua koulutukseen, Tiina muistelee.
Tiina kävi koulutuksen keväällä 2012 ja syksyllä kuntoutumispalveluihin saatiin kolme ekotukihenkilöä lisää.
- Ilmeisesti muiltakin toimialueilta on taas tänä vuonna tulossa porukkaa koulutuksiin mutta etenkin meillä lääkinnällisen kuntoutuksen puolella on asetettu virallinen tavoite tälle vuodelle. Pyrimme siihen että jokaiselta lääkinnällisen kuntoutuksen sektorilta eli apuvälinepalveluista, avofysioterapiasta, vuodeosastotoiminnasta, toimintaterapiasta, kotikäyntitoiminnasta ja lasten kuntoutuksesta olisi ainakin yksi koulutettu ekotukihenkilö vuoden loppuun mennessä, Tiina selittää.

Pienistä puroista kasvaa joki

Lääkinnällisen kuntoutuksen toimipisteitä on ripoteltuna pitkin Turkua kaikkiaan 14:ssä eri rakennuksessa, mm. terveysasemien ja vanhainkotien yhteydessä. Ensin ajateltiin että on hyvin vaikeaa kehittää toimintaa ekologisempaan, kun työntekijät ovat aivan hajallaan. Tavoitteiden ja mittareiden löytäminen onnistui kuitenkin yllättävän helposti.
- Välillä tuntuu hassulta kuunnella kuinka valitetaan siitä että on vaikeaa toteuttaa säästöjä, kun on monta toimijaa samassa rakennuksessa. Säästöthän on kaikkien rakennuksessa toimijoiden etu, joten mikä estäisi yhteistyön, Tiina päivittelee. Lisäksi on asioita, joita seurataan sektorikohtaisesti, vaikka toimipisteitä olisi kuinka paljon, hän jatkaa. Meillä esimeriksi yhtenä viime vuoden tavoitteista oli paperin säästö ja sähköiseen viestinnän lisääminen. Kun loppuvuodesta tarkastin HaLoKe:sta kuinka paljon paperia oli tilattu lääkinnällisen kuntoutuksen puolesta, sain positiivisen shokin. Vähennystä oli tapahtunut 30 laatikkoa!
Yhdessä laatikossa on 2500 arkkia joten lääkinnällinen kuntoutus tilasi 75000 arkkia vähemmän paperia kuin aikaisempana vuonna. Säästöstä tuli kehuja myös hankinta- ja logistiikkakeskuksesta ja rahaa säästyi tilatun paperimäärän sekä maksettujen tulosteiden vähenemisen avulla noin 3900 €.
- Tänä vuonna paperin säästöä ja sähköistä viestintää jatketaan ja tehostetaan. Lyncin käyttöä opetellaan ja verkkotulostimia asennetaan yhä useampaan paikkaan, joten tulostimienkin määrää päästään entisestään pienentämään. Tänne Luolavuoren tielle saatiin juuri vuodenvaihteessa kunnollinen monitoimilaite, jolla skannauksetkin voidaan lähettää suoraan sähköpostiin joten sekin auttaa tässä sähköiseen suuntaan menemisessä. Kyllä pidän melko realistisena tavoitteena että toiset 30 laatikkoa saataisiin myös tänä vuonna vähennettyä, Tiina aprikoi ja naurahtaa: Meillä on niin paljon mistä voi parantaa! Pienistä asioista, kuten meidän ohjekansioiden täyttämisestä ja tulostuksesta, ne säästöt tulevat.

Esimiehen tukea ja pilotti - hankkeita

Tiina on saanut melko vapaat kädet suunnitella ja toteuttaa ekotukitoimintaa.

- On tästä joskus ihan hyötyäkin että on esimiesasemassa ja puolestaan se, että oman tulosalueen johtaja, on käynyt koulutuksen, on todella hienoa. Vaikka toimintatapojen muutokset ovat ihan jokaisen työntekijän asia ja ekotukitoiminnassa on kyse niistä arkipäivän pienistä asioista, niin esimiehen tuki ja välillä käskykin voivat saada muutoksia nopeammin aikaan.

Nyt Tiina on suunnittelemassa yhteiskäyttöauto – pilottia. Kohteena olisi todennäköisemmin Varissuon fysioterapiayksikkö, jossa työskentelee kolme kotihoidon fysioterapeuttia. Tulosaluejohtaja Jukka Juvonen  ja tulosyksikön johtaja ylilääkäri Merit Kumenius ovat antaneet alustavasti jo vihreää valoa pilotille. Mahdollinen yhteiskäyttöauto voitaisiin hankkia hankinta- ja logistiikkakeskuksen vanhemmista autoista, jotka ovat poistumassa toiselta toimialueelta. 

- Viime vuoden tavoitteena meillä oli vähentää omalla autolla ajettujen työasiamatkojen kilometrimäärää. Lääkinnällisessä kuntoutuksessa suhataan autolla tekemässä kotikäyntejä eikä oikein olla osattu järkeistää matkojen tekoa ja työpäivän suunnittelua, Tiina kertoo. Ikävä kyllä tässä tavoitteessa ei onnistuttu vaan kilometrimäärät nousivat, hän jatkaa. Nyt meillä kuitenkin on dataa omalla autolla ajetuista kilometreistä. Varissuolla fysioterapeutit ajoivat paljon, työn kuvan ja etäisyyksienkin vuoksi. Yhteiskäyttöauton käytön onnistuessa, voisimme saada hiilidioksidipäästöjen vähenemisen lisäksi aikaan huomattavia kustannussäästöjä. Toki hanke pitää suunnitella hyvin, sillä siinä on monta riskitekijää. Suurimmat varmasti liittyvät auton käytön aikatauluttamiseen ja huoltamiseen, Tiina tähdentää.

Tiina on alkanut selvittää myös pesulakäytänteiden järkevyyttä.

- Meillä potilaille on kertakäyttöisiä pyyheliinoja. Olisi ekologisempaa, jos käytettäisiin kestopyyhkeitä. Tässä tulee tietenkin hygienia vastaan, sillä pyyhkeet eivät saisi koskettaa toisiaan. Pitää myös vertailla pesulalaskuja ja noutoja verrattuna kertakäyttöpyyhkeiden hintaan ja pakkausten tuontiin. Potentiaalia olisi kuitenkin saada aikaan suuria säästöjä. Toivottavasti tähän asiaan löydetään järkevä ratkaisu tämän vuoden puolella, Tiina miettii toiveikkaana.

Tiina odottaa innolla alkavaa vuotta. Vaikka tavoitteet asetetaankin nyt korkeammalle, on toiminnassa myös mukana enemmän ihmisiä ja ekotukihenkilöitä kuin vuosi sitten. Verkosto kasvaa koko ajan, niin kuntoutuspalveluissa kuin koko kaupungissa.

 

Teksti ja kuva: Marja Tommola

Julkaistu Turun pualest 1/2013

Yksikkö: 
Lääkinnällinen kuntoutus