Opastusta suun terveydenhuollosta

Hammashoitaja Satu Säteri on Kirkkotien suun terveydenhuollon ekotukihenkilö. Suun terveydenhuollossa on kolme ekotukihenkilöä, jotka kaikki koulutettiin 2015 syksyllä. Satu kertoo suun terveydenhuollon arjesta.

  • Työntekijöitä Kirkkotiellä on noin 20. Meidät on jaettu neljään alueeseen. Minä ja toinen ekotukihenkilö, Katariina Saari, kuulutaan alueeseen neljä ja Heidi Leino on kuuluu alueeseen 1.  Kahdesta alueesta puuttuu vielä ekotuki, Satu tuumailee. Alue nelosella on joka toinen perjantai puolen tunnin Skype - palaveri, johon osallistuu noin 50 henkilöä. Näissä palavereissa on ollut puhetta myös ekotukiasioista mutta puoli tuntia on aika rajoitettu aika. Katariinan kanssa olemme suunnitelleet että tehtäisiin laajempi ekoasioita käsittelevä osio. Toki meidän pitää mennä terveys edellä, hygienia-asioista ei voida tinkiä. On kuitenkin asioita, joita voidaan tuoda esiin luonnollisena osana suun terveydenhuoltoa, Satu tähdentää. Esimerkiksi se että hammaslankalankain ei ole kertakäyttötuote, vaatii muistuttamista. Infotilaisuudet, joita pidämme mm. neuvoloissa, vanhainkodeissa tai maahanmuuttajille, ovat hyvä paikka informaation eteenpäin viemiseen. Sähköhammasharjan ekologisuudesta puolestaan ei ole näyttöä, ehkä jopa päinvastoin. Tavallisissa hammasharjoissa on puolestaan melko paljon jo ekologisia vaihtoehtoja materiaalien biohajoavuuden suhteen. Sähköhammasharjoja kuitenkin suositellaan, sillä niillä tulee puhtaampaa jälkeä. Harva jaksaa hangata tavallisella hammasharjalla suositusten mukaisesti.

Satu kertoi myös perusjuttuja suun hoidosta, se kun tuppaa usein unohtumaan. Hän muistutti kuinka tärkeää hampaiden harjaus on sillä täysin puhtaaseen hampaaseen ei tule reikiä. Vaikka teetä pidetään usein terveellisyyden ja ekologisuuden kannalta parempana kuin kahvia, hampaita tee värjää enemmän kuin kahvi.

  • Pitää muistaa Skype - kokouksissa kysellä taas muiden yksiköiden kuulumisten perään. Olisi hienoa, jos pystyttäisiin ekotukihenkilöiden kanssa joskus tapaamaan ja suunnittelemaan asioita. Heidi on esimerkiksi Keskushammashoitolassa saanut melko paljon tehtyä. Voitaisiin ideoida yhdessä. Tapaamisten järjestäminen on kuitenkin haastavaa. Pitäisi hankkia sijaiset mutta sijaisten saaminen on välillä hankalaa pelkästään sairaspoissaolojen kattamiseksi.  Ehkä vielä joskus resurssit sallivat vaikka pienen teemapäivän järjestämisen.  Täällä Kirkkotiellä käy päivittäin noin 80 asiakasta niin teemapäivät tavoittaisivat melko suuren joukon, Satu suunnittelee. Olen noita ekotukijulisteita ripustellut odotusaulaan ja kyllä ihmiset ovat niitä lukeneet. Siihen ekotuen sähköpyöräänhän voisi laittaa sähköhammasharjan latauspisteen ja tuoda sen joskus tänne, hän nauraa.

Esimerkillistä ekotukitoimintaa

  • Työpaikka on aika haasteellinen paikka saada muutosta aikaiseksi, Satu miettii. Aika hitaasti asiat muuttuvat. Kyllä täällä sammutellaan jo näytöt pientenkin taukojen ajaksi ja koneetkin viikonlopuksi. Lasin ja metallin osalta on sovittu vuorot keräysastioiden tyhjennyksestä kun se ei kuulu siistijöiden toimenkuvaan. Paperin kulutukseen ja tulostukseen on kiinnitetty  huomiota. Välinehuollon puolelta saadaan muistilapuiksi sopivaa paperia paljon kun indikaattoritestit on pakattu papereiden väliin, Satu luettelee.

Kuten monet muutkin ekotukihenkilöt, toimintaa vähätellään. Satu selittää, kuinka kahvihuoneessa asioista keskustellaan ja palopuheitakin - pilke silmäkulmassa – pidetään. Hiljalleen saadaan joku juttu ”ujutettua” rutiiniksi. Toimintatavat muuttuvat oikeastaan huomaamatta. Tällainen toiminta on juuri ihanteellista ekotukitoimintaa. Tarkoitus ei ole muuttaa kaikkea yhdessä yössä tai edes vuodessa. Ekotukihenkilöiden on oltava lempeitä itselleen. Asenteiden muuttaminen on hidasta. Tulokset eivät aina ole silmin nähtävissä tai osoitettavissa tapahtumahetkeä mutta niin kuin Satunkin kohdalla, muistellessa tehtyjä asioita, huomaa että onhan sitä muutosta tapahtunut!

 

Kuva  ja teksti: Marja Tommola

2/2017

satu säteri