Työkeskuksessa huolehditaan yhteiskunnallisesta vastuusta

Ekotukihenkilö: Raikko Kavisto

Turun kaupungin Työkeskuksessa on 25 toimihenkilön lisäksi noin 200 työllistämispalveluiden kautta tullutta työntekijää kerralla. Vuosi sitten ekotukikoulutuksen käynyt Raikko Kavisto kertoo Työkeskuksen toiminnasta. Työkeskuksella on pitkät perinteet sosiaalisen vastuun kantajana.

- Työkeskus on ollut toiminnassa yli 95 vuotta. Alun perin kaikki lähti pienestä pajatoiminnasta. Nyt ovat osastot mm. kunnossapidolle, puutöille, metallitöille, kalustekunnostukselle, tekstiilitöille, kokoonpanolle ja palvelutoiminnoille. Esimerkiksi tekstiilissä tehdään todella monien kaupungin yksiköiden työvaatteita. 

Työkeskus myy valmistamiaan tuotteita. Myymälät sijaitsevat Työkeskuksessa Pansiontiellä, Tuureporinkadulla Onnimannin yhteydessä sekä Skanssin Monitorissa. Erilaisilta messuilta, tapahtumista ja markkinoilta voi myös löytää Työkeskuksen myyntikojun. Tuotteita on todella laaja valikoima, pienistä muistoesineistä ja astiapyyhkeistä suurempiin pihalyhtyihin ja kunnostettuihin kaappeihin sekä nojatuoleihin.
 
- Me olemme keskustelleet nettikaupan perustamisesta, mutta se on vielä ideatasolla. Ammattitaitoa ja osaamista työntekijöiltämme löytyy.  Vaikka kirjo on laaja, yhteistä kaikille on se, että jokainen on soveltuva siihen työhön mitä tekee, ja joukosta löytyy pitkän linjan ammattilaisia.  Työkeskuksessa voidaan tehdä, tuottaa ja valmistaa oikeastaan kaikkea, tilauksesta riippuen. Tällä hetkellä kaupungin yksiköt työllistävät Työkeskusta paljon mutta palvelemme myös yksityisiä. Pääpaino on kuitenkin kuntouttavalla työtoiminnalla, Raikko muistuttaa. Ympäristöasiat ovat osa yhteiskunnallista vastuuta. Ekotukitoiminnassa olen saanut melko vapaat kädet. Tietenkin taloudellisten resurssien käytöstä pitää saada hyväksyntä.

Jäteasiat kuntoon

Raikko vastaa itse kunnossapidosta. Kunnossapitoon kuuluu mm. pihojen ympärivuotista kunnostusta, leikkipuistojen sosiaalitilojen korjaukset, julkisten tilojen maalaustyöt ja vanhojen rakennusten purkutyöt. Talot puretaan käsityönä ja urakoita tulee neljästä viiteen vuodessa.

- Kun homma tehdään käsin, antaa se loistavat mahdollisuudet kierrätykselle ja uusiokäytölle. Tavoitteena meillä purkutyömailla olisi saada hyödynnettyä ja lajiteltua 95 % syntyvästä jätteestä. Purkutaloista saadaan esimerkiksi puutavaraa, ikkunanpokia tai uunin osia. Mukana on myös taloudellinen ajattelu. Lavallinen sekajätettä kustantaa kaupungille paljon enemmän kuin oikein lajiteltu tavara.

Purkutyömailta lajittelua ja jätteen synnyn ehkäisyä levitetään myös muille osastoille. Työkeskuksessa on tavoitteena saada tälle vuodelle järjestettyä jätehuollon infotilaisuus kaikille Työkeskuksen sekä Työllistämispalveluiden yhteensä noin 50 toimihenkilölle.

- Joskus on hyvä, että ulkopuolinen arvioi omaa toimintaa, sillä itse ei välttämättä huomaa kaikkia kehittämismahdollisuuksia. Tämän vuoksi on suunniteltu mahdollista yhteistyötä Turun ammattikorkeakoulun Kestävän kehityksen ko:n kanssa  jätteenkäsittely- ja kierrätysohjelman muodossa projekti- tai opinnäytetyönä, Raikko kertoo.

Pyörät pyörii

Työkeskuksen uutena alan valtauksena tulevaisuudessa on pyörien kunnostus ja huolto. Tällä hetkellä Työkeskuksessa on kaksi yhteiskäyttöpyörää, jotka ovat kunnostettu laittomilta kaatopaikoilta löydetyistä vanhoista pyöristä. Kaatopaikkoilta löydettyjen listalla ovat vanhojen pyörien lisäksi huumeruiskut, käyttämättömät patruunat, tyhjät spraypurkit, vanhat huonekalut, rakennusmateriaalit ja öljykanisterit.

- Me siivoamme näitä laittomia kaatopaikkoja, joita syntyy pitkin Turkua, kun ei viitsitä kärrätä kuormaa Orikedolle tai Topinojalle. Laittomien kaatopaikkojen siivouskeikkoja on 20 – 30 vuodessa.  Kaatopaikat ovat yleisimmin jotain peräkärrylastillisia ja pienempiä, mutta välillä löytyy jopa kuorma-autolavallinen roskaa. Eräs mieleenpainuva lasti oli pakettiautollinen vanhoja mandariineja, Raikko muistelee.  Näistäkin keikoista saadaan jotain materiaalia uusiokäyttöön, kuten vanhoja huonekaluja ja nyt nämä pyörät. Työkeskus tekee työnsä niin hyvin, ettei monikaan tiedä näistä laittomista kaatopaikoista, Raikko nauraa. Vaikka kaatopaikoista on Työkeskukselle työllistävä vaikutus ja työstettävää materiaaliakin niistä saadaan, niin on todella surullista, että niitä nykypäivänä edes on, Raikko toteaa.

 

Teksti ja kuva: Marja Tommola

Julkaistu Turun pualest 2/2013

Yksikkö: 
Turun Työkeskus